Vuokranalennus: Näillä perusteilla asumishaitta korvataan

Vuokranalennus ja sen määrä riippuvat lain tulkinnasta ja yleisistä käytännöistä, jotka lukemalla turvaat oikeutesi asumishaittojen ilmetessä vuokra-asunnossa.
Vinkit vuokranantajille
24.02.2025

Mitkä asumishaitat oikeuttavat vuokralaisen saamaan vuokranalennusta, ja mikä on vuokranantajan näkökulma siihen? Kuinka paljon vuokranalennuksen toteutuminen ja määrä riippuvat vuokranantajasta? Täytyykö kuluttajariitalautakunnan suosituksia noudattaa, ja kannattaako erimielisyyksissä ryhtyä oikeustoimiin?

Vuokranalennus tarkoittaa korvausta asumishaitan ajalta, eli kun vuokra-asunto ei ole sopimuksen tai lain edellyttämässä kunnossa. Sen saaminen on lain mukaan vuokralaisen oikeus, ja samalla sen antaminen on vuokranantajan velvollisuus. Vuokranalennuksen toteutuminen ja määrä ovat silti harmaata aluetta, jonka kartoittaminen on oleellista etujesi turvaamiseksi.

Laissa ei ole montaa, edes epäsuoraa viittausta vuokranalennukseen. Siksi tulkitsimme vuokranalennuksen lain ja käytännön soveltamisen selkeään muotoon. Listaamme vuokranalennuksen perusteet, sekä käsittelemme vuokranantajan ja vuokralaisen välisten erimielisyyksien ratkomista kuluttajariitalautakunnan esimerkkien kera.

Vuokranalennuksen laki ja osapuolten velvollisuudet

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995 määrittelee vuokralaisen oikeuden vuokranalennukseen. Vuokranantajan velvollisuus antaa vuokranalennusta ja sen määrä perustuvat lähinnä lakiin ja vuokrasopimukseen. Laki ja sen tulkinta muotoillaan tässä osiossa joko vuokranantajan tai vuokralaisen velvollisuuksiksi, jotta vältetään esim. vuokranantajan velvollisuuksien toistoa vuokralaisen oikeuksina. Vuokranantajan velvollisuudet

Vuokranalennukseen liittyen, vuokranantajalla on velvollisuus::

  • (26 § laatia vuokrasopimuksen ehdot sellaisiksi, jotka eivät saa rajoittaa vuokralaisen oikeutta saada huoneisto käyttöönsä tai vaatia sovittua kuntoa. Muuten nämä ehdot ovat mitättömiä, millä  varmistetaan, ettei vuokralaisen oikeuksia kohtuuttomasti rajoiteta, kuten esimerkiksi oikeutta vuokranalennukseen.
  • (20 §) pitää huoneisto sellaisessa kunnossa, että vuokralainen voi kohtuudella odottaa sen vastaavan sovittua tai lain mukaista laatua. Mikäli puutteet eivät johdu vuokralaisen laiminlyönnistä, vuokranantaja on velvollinen antamaan vuokranalennuksen, vapautuksen vuokrasta tai jopa mahdollisuuden vuokralaiselle purkaa vuokrasopimus.
  • (21 §): ilmoittaa vuokralaiselle hoitotoimenpide, korjaus- tai muutostyöstä kuuden kuukauden varoituksella. Jos tarvitsee tehdä asunnon ylläpitämiselle oleellinen toimenpide, saa sen tehdä väh. 14 päivän varoitusajalla, kunhan se ei aiheuta merkittävää haittaa vuokralaiselle. Sen voi myös toteuttaa välittömästi silloin, jos toimenpidettä ei voi siirtää ilman, että asunto vahingoittuisi. Riippuen toimenpiteestä, se voi oikeuttaa vuokranalennukseen. 

Vuokranantajan velvollisuuksiin liittyvä 23 § aiheuttaa monille hämmennystä ainoana pykälänä, joka viittaa vuokranalennuksen tai vuokran maksamisesta vapautukseen silloin, kun asunnon käyttökunto on vähentynyt tai se on jopa asumiskelvoton.

  • (23 §) mukaan vuokranantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen tai hänen aloitteestaan suoritettavista (k.s 21 § ja 22 §) korjaus- tai muutostöistä ei aiheudu vuokralaiselle suurempaa haittaa kuin se, mikä on välttämätöntä työn suorittamiseksi.
  • (23 §) tulkitaan yllä olevasta huolimatta siten, että vuokranantajan suorittamat työt tarkoittavat käytännössä myös vuokranantajasta riippumattomia asumishaittoja, kuten taloyhtiön putki- tai julkisivuremontteja (KKV).
  • (23 §): Vuokranantaja ei ole velvollinen vuokranalennukseen, jos heikentynyt kunto johtuu vuokralaisen laiminlyönnistä tai hänen aiheuttamastaan vahingosta.
  • (23 §): Vuokranantajan on huolehdittava siitä, että suoritetuista korjaus- tai muutostöistä ei aiheudu vuokralaiselle välttämätöntä suurempaa haittaa. Esimerkiksi siten, että remontin kokonaiskestoa ei rajoiteta pidemmäksi aikaa kuin tarpeellista, tai illoille, jolloin vuokralaisen arki ja lepo häiriintyisivät enemmän.

Tiivistettynä: Vuokranantajan tulee pitää huoneisto sovitun kuntoisena ja varmistaa, ettei mitkään työt aiheuta tarpeetonta haittaa vuokralaiselle. Hän on velvollinen ilmoittamaan suunnitelluista toimenpiteistä ajoissa ja antamaan vuokranalennusta merkittävästä asumishaitasta, ellei se johdu vuokralaisen omasta laiminlyönnistä.

Vuokralaisen velvollisuudet

Vuokralaisen velvollisuuksiin puolestaan kuuluu:

  • (22 §) antaa vuokranantajalle pääsy vuokrakohteeseen tarkastamaan sen kunto. Jos asumishaitta johtuu vuokranantajan pääsyn eväämisestä, niin vuokralainen ei ole oikeutettu vuokranalennukseen.
  • (24 §) välittömästi ilmoittaa vuokranantajalle kaikista huoneistossa havaitsemistaan vioista tai puutteista, joiden korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Vuokranantajalla on oikeus yrittää korjata tilanne asumishaitan ilmoituksen saamishetkestä, ennen kuin hän on velvollinen antamaan vuokranalennusta.
  • (25 §) käyttää huoneistoa huolellisesti ja noudattaa vuokrasopimuksen ehtoja. Mikäli vahingot johtuvat vuokralaisen toiminnasta, hän ei ole oikeutettu vaatimaan vuokranalennusta kyseiseltä ajalta.
  • (ei suoraan pykälässä, mutta käytännössä) pidettävä huolta siitä, että hän ei aiheuta tai edesauta vuokrasopimuksen ehtojen vastaisia vahinkoja, sillä hänen laiminlyöntinsä voi johtaa siihen, että vuokranalennusoikeutta ei voida soveltaa kyseiseltä ajalta.
  • (ei suoraan pykälässä, mutta käytännössä) havaituista puutteista vuokranalennusta tai muuta korvausta varten dokumentoida huoneistossa ilmenevät puutteet (esimerkiksi valokuvilla tai asiantuntijalausuntojen avulla) varmistaakseen, että mahdolliset vuokranalennusvaatimukset perustuvat todistettaviin seikkoihin.

Tiivistettynä: Vuokralaisen tulee mahdollistaa vuokranantajalle pääsy asuntoon tarkastusta varten ja ilmoittaa välittömästi vioista ja puutteista, sekä vuokranalennusta vaatiessa myös dokumentoida ne. Jos viat ja puutteet tai niistä illmoittamisen laiminlyönti johtavaa asumishaittaan, niin vuokralainen ei ole oikeutettu vuokranalennusoikeuteen haitan kestolta.

Vuokrasopimuksen merkitys vuokranalennukseen

Vuokrasopimuksessa sovitut ehdot määrittävät asunnon kunnon, varustelutason sekä muut keskeiset seikat vuokrasuhteen alkaessa. Myöhemmin ilmeneviä puutteita tai häiriöitä, eli asumishaittoja verrataan ehtoihin ja lakiin.

Jos asunnon käytettävyys heikkenee merkittävästi verrattuna siihen, mitä sopimuksessa on sovittu, vuokralaisella on oikeus vaatia, että vuokraa alennetaan vastaamaan asunnon todellista käyttökelpoisuutta. Esimerkiksi, vuokrasopimuksessa sovitaan tietystä lämpötilasta, mutta asunnossa havaitaan jatkuvaa, todistettavasti alhaisempaa sisälämpötilaa.

Vuokranalennuksen perusteita kutsutaan asumishaitoiksi

Lainsäädännön ja tapauskohtaisen tarkastelun perusteella määritellään kohtuullinen vuokranalennus sen mukaan, kuinka merkittävästi asunnon käytettävyys on heikentynyt.

Vuokranalennuksen perusteet voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin:

  • Laajat remontit: Putkiremontti tai julkisivuremontti, jonka aikana koko huoneiston käyttö häiriintyy, tai siellä ei voi asua ollenkaan.
  • Terveyshaitat: Asunnon lämpötila liian kylmä tai kuuma, huono ilmanvaihto, home, pöly, säteily,  meluhaitta (muu kuin naapureista aiheutuva), tai muu terveyshaitta, jotka vaikuttaa olennaisesti asumismukavuuteen.
  • Käyttörajoitukset: Tilat, varusteet tai järjestelmät - liittyen usein remontteihin, mutta myös asunnon vaurioihin, kuten vesivahinkoihin. Jos vain tietty huone, tila tai varuste, kuten esim. suihku tai wc ovat käyttökelvottomia (esimerkiksi keittiö tai kylpyhuone). Tai esim. jatkuvat vesi- tai sähkökatkokset.

Vuokranantajalla on oikeus yrittää korjata tilanne asumishaitan ilmoituksen saamishetkestä, ennen kuin hän on velvollinen antamaan vuokranalennusta.

Taloyhtiön laajat remontit

Putkiremontti aiheuttaa tyypillisesti kaikista asumishaitoista suurimman.

  • Peruste: Vesihuolto- ja viemäripalveluiden katkokset, kylpyhuoneen käyttökielto sekä mahdolliset lisäongelmat, kuten kosteusvauriot.
  • Arvioitu vuokranalennus: 20–50 % vuokranalennus (Kuluttajariitalautakunta) kyseiseltä ajalta, mikäli remontin seurauksena asunnon käyttökelpoisuus on heikentynyt olennaisesti.
  • Huomio: Täysi vuokranmaksusta vapautus voi olla mahdollista, jos asuntoa ei voida käyttää lainkaan.

Julkisivuremontti on yleisin asunnon ulkopuolelta tulevista häiriöistä, jotka vaikuttavat asumiseen.

  • Peruste: Telineiden, melun ja pölyn aiheuttamat häiriöt; esimerkiksi ikkunojen peittäminen tai tuuletuksen estyminen.
  • Arvioitu vuokranalennus: Alennus voi olla merkittävä, mutta yleensä se on matalampi kuin sisätilojen remonttien aiheuttama, esimerkiksi 10–30 % (Kuluttajariitalautakunta)..

Hissiremontti aiheuttaa yleensä vähemmän haittaa, mutta sen vaikutus on selkeä ja siksi yleisesti korvataan.

  • Peruste: Ei vaikuta suoraan asunnon sisäiseen käyttökelpoisuuteen, mutta vaikuttaa alati yleiseen viihtyvyyteen, erityisesti kerrostalon ylä- ja keskikerroksissa.
  • Arvioitu vuokranalennus: Hissiremontin vuokranalennus on yleensä noin 10 % (Kuluttajariitalautakunta)..

Huonekohtaiset remontit

Keittiöremontti: Oikeuttaa, sillä vaikuttaa suoraan jokapäiväiseen asumismukavuuteen, erityisesti ruoanlaittoon.

Kylpyhuoneremontti: WC:n tai suihkun käyttöä rajoittaessa oikeuttaa, pintaremontissa ei

Parvekeremontti: Yleisesti ottaen oikeuttaa.

Sijaisasunto remontin ajaksi

Täysi vuokranmaksusta vapautus remontista johtuen on mahdollista lähinnä, jos asuntoa ei voida käyttää lainkaan. Esimerkiksi vesivahingon tai laajan putkiremontin aikana, jolloin asunnon käyttökelpoisuus on täysin poistunut. Vuokran maksusta vapautus määräytyy remontin keston mukaan. Muutaman päivän käyttökatkot oikeuttavat vastaavan pituiseen vuokravapaaseen jaksoon

Jos remontti tai muu seikka tekee vuokra-asunnosta asumiskelvottoman, niin hyvän vuokratavan mukaisesti vuokranantajan tulisi pyrkiä järjestämään sijaisasunto. Laki ei silti pakota häntä tarjoamaan sijaisasuntoa. Näin ollen tilanne on joustava: vuokranantaja voi tarjota sijaisasunnon, mutta vuokralainen voi tehdä oman päätöksensä sen vastaanottamisesta..

Sijaisasunnoksi voidaan sopia useista vaihtoehdoista, kuten lyhytaikaisista vuokra-asunnoista, hotellihuoneista tai muista tilapäisasunnoista, jotka vuokranantaja tai kiinteistönhallinta voi tarjota neuvottelujen perusteella. Esimerkiksi, jos putkiremontti on edessä ja asunnon käyttö on merkittävästi häiriintynyt, voi vuokranantaja tarjota vuokralaiselle väliaikaista asuntoa.

Meillä Immodanilla sijaisasunnot ovat kalustettuja ja täysin varusteltuja väliaikaiskoteja lyhyeen tai pidempään majoitukseen. Asuntomme on huolellisesti varustettu kodinkoneilla, keittiövälineillä ja laitteilla. Jatka arkea ilman huolta puuttuvista mukavuuksista ja tutustu Immodanin sijaisasuntoihin.

Terveyshaitat

Kylmä asunto: Jos asunto jää liian viileäksi, eli laskee alle 18 asteeseen, asumismukavuus heikkenee ja terveysriskit voivat kasvaa. Useat vuokrasuhteisiin liittyvät ohjeistukset korostavat, että jatkuva kylmyys oikeuttaa vuokralaisen vaatimaan vuokranalennusta. Esimerkkinä alennuksen määrästä, Helsingin kaupungin asunnoissa arvioitu alennusprosentti on 10–15 % vuokrasta, riippuen häiriön kestosta ja asunnon muista olosuhteista.

Kuuma asunto: Myös yli 32 asteeseen noussut sisälämpötila voi heikentää asunnon käyttökelpoisuutta ja aiheuttaa terveysongelmia, erityisesti kesäaikaan. Tällöin vuokralainen voi vaatia vuokranalennusta niiltä päiviltä, jolloin asunnon lämpötila on suurimmilta osin yli tämän rajan. Alennusprosentti on Suomen Vuokranantat ry:n mukaan noin 10–20 %:iin vuokrasta.

Myös seuraavat oikeuttavat vuokranalennukseen, mutta niiden täytyy olla mitatusti merkittäviä.

  • Homeongelmat: Oikeuttaa
  • Liiallinen kosteus: Oikeuttaa
  • Sisäilman epäpuhtaudet (pöly, allergeenit): Oikeuttaa
  • Meluhaitta, joka ei johdu ulkopuolisista häiriöistä: Oikeuttaa

Asumishaitan todistaminen

Ihanteellisessa tilanteessa vuokranantaja ja vuokralainen pääsevät yhteisymmärrykseen asumishaitasta lyhyen selityksen ja/tai parin kuvan perusteella. Joskus tarvitaan perusteellisempia todisteita, jotta asumishaitta voidaan todeta riittäväksi vuokranalennukseen ja sen pyydettyyn määrään..  

  • Todistajanlausunnot: Asukkailta tai naapureilta saadut kirjalliset tai suulliset todistajanlausunnot, jotka vahvistavat esimerkiksi jatkuvat häiriöt (esimerkiksi liiallinen melu, ilmanvaihto-ongelmat tai muu ympäristöhaitta) ja niiden vaikutuksen asunnon käyttöön.
  • Valokuvamateriaali ja äänitallenteet: Kuva- tai äänimateriaali, joka havainnollistaa häiriöitä tai rakenteellisia puutteita – esimerkiksi toistuvaa meluhaittaa, vesivahinkoja tai muita fyysisiä puutteita, jotka estävät asunnon normaalia käyttöä.
  •  Asiantuntijalausunnot ja tarkastusraportit: Rakennusalan, terveystarkastuksen tai muun asiantuntijan laatimat raportit, joissa todetaan, että asunnon kunto tai olosuhteet eivät mahdollista asumista normaalisti. Tällaiset lausunnot voivat toimia erityisen vakuuttavana todisteena.

Erimielisyyksien ratkaisu kuluttajariitalautakunnan avulla

Jos vuokranalennuksesta on todistamisenkin jälkeen erimielisyyttä, osapuolet voivat turvautua kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta arvioi vuokran kohtuullisuuden sekä asunnon todellisen käyttökelpoisuuden ja antaa suosituksia siitä, millaisella vuokralla sopimussuhde tulisi jatkua häiriöiden aikana.

  • Lautakunnan arvioinnissa painotetaan todisteiden, kuten asiantuntijalausuntojen, valokuvien ja todistajanlausuntojen merkitystä asunnon käyttökelpoisuuden heikkenemistä arvioidessa. Näin varmistetaan, että vaatimukset perustuvat objektiivisiin seikkoihin.
  • Kuluttajariitalautakunnan suositukset eivät ole juridisesti sitovia, mutta antavat usein konkreettisen lähtökohdan osapuolten väliselle neuvottelulle. Neuvottelujen avulla voidaan löytää ratkaisu, joka vastaa asunnon todellista kuntoa ja varmistaa, ettei vuokralainen joudu maksamaan kohtuuttoman korkeaa vuokraa häiriöiden aikana.

Kuluttajariitalautakunnan kautta voidaan siis saada lisäselvyyttä ja objektiivista arviointia tilanteissa, joissa osapuolten välinen neuvottelu ei johda yhteiseen ratkaisuun vuokranalennuksesta. Tämä prosessi auttaa osapuolia varmistamaan, että vuokra säilyy kohtuullisena asunnon todellisen käyttökelpoisuuden mukaisesti.

Kuluttajariitalautakunta ja oikeustoimet

Jos vuokranalennuksesta on todistamisenkin jälkeen erimielisyyttä, osapuolet voivat turvautua kuluttajariitalautakuntaan. Lautakunta arvioi vuokran kohtuullisuuden sekä asunnon todellisen käyttökelpoisuuden ja antaa suosituksia siitä, millaisella vuokralla sopimussuhde tulisi jatkua häiriöiden aikana.

  • Lautakunnan arvioinnissa painotetaan todisteiden, kuten asiantuntijalausuntojen, valokuvien ja todistajanlausuntojen merkitystä asunnon käyttökelpoisuuden heikkenemistä arvioidessa. Näin varmistetaan, että vaatimukset perustuvat objektiivisiin seikkoihin.
  • Kuluttajariitalautakunnan suositukset eivät ole juridisesti sitovia, mutta antavat usein konkreettisen lähtökohdan osapuolten väliselle neuvottelulle. Neuvottelujen avulla voidaan löytää ratkaisu, joka vastaa asunnon todellista kuntoa ja varmistaa, ettei vuokralainen joudu maksamaan kohtuuttoman korkeaa vuokraa häiriöiden aikana.

Kuluttajariitalautakunnan kautta voidaan siis saada lisäselvyyttä ja objektiivista arviointia tilanteissa, joissa osapuolten välinen neuvottelu ei johda yhteiseen ratkaisuun vuokranalennuksesta.

Esimerkkejä kuluttajariitalautakunnan päätöksistä

Vuokranantajan kylpyhuoneremontti aiheutti vuokralaisille merkittäviä haittoja, kun kylpyhuone oli remontin aikana täysin käyttökelvoton noin 1,5 kuukauden ajan. Tämän seurauksena vuokralaiset joutuivat säilyttämään tavaroitaan eteisessä, asuntoon kohdistui ylimääräistä melua, lämpötilat nousivat huomattavasti ja käyttöön annettu wc-/suihkutila muissa tiloissa oli hyvin kaukana.

Vuokralaisille hyvitettiin 70% vuokrasta vajaalta viikolta suihkun puutteesta johtuen, 40% prosenttia noin viikolta kun käytössä oli talon ulkopuolinen wc ja suihku, sekä 5% koko remontin ajalta perustuen siihen, että wc-tavaroita jouduttiin varastoimaan eteiseen.

Vuokralaiset vaativat, että heille hyvitetään koko remontin ajalta kahden kuukauden vuokra, koska heidän mukaansa aiemmin myönnetty, noin 700 euron hyvitys ei riittänyt kattamaan aiheutunutta haittaa. 

Vuokranantaja oli kuitenkin ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin tilanteen minimoimiseksi: vuokralaisille tarjottiin sijaisasuntoa ja järjestettiin väliaikaiset wc-/suihkutilat remontin ajaksi. Lautakunta katsoi, että vuokranantajan toimet olivat lain ja hyvän rakennustavan mukaiset, eikä lisähyvitystä tarvita.

Asunnon yksi huone oli täysin käyttökelvoton katon vesivuodon vuoksi, minkä takia vuokralainen vaati lisähyvitystä 2 083,07 euroa vuokranalennuksena siltä ajalta. Hän oli ilmoittanut ongelmasta jo toukokuussa 2006, mutta vuokranantaja ryhtyi korjaustoimenpiteisiin vasta helmikuussa 2008, jolloin havaittiin, että vesivuodot aiheuttivat asunnossa jatkuvaa kosteutta, hajuja ja allergisia oireita. Tilaa sai käytettyä vain varastona, mikä vaikeutti normaalisti asuttamista.

Lisäksi hyvityksen laskenta perustui siihen, että kyseisen 10 neliömetrin alueen vuokra tulisi palauttaa, koska asunnon käyttökelpoisuus oli merkittävästi heikentynyt. Vuokralaiset katsoivat, että vuokranantajan jo myöntämä hyvitys ei kattanut kaikkia aiheutuneita haittoja, sillä tilassa esiintyi pitkäaikaisia käyttöongelmia ja asukkaat joutuivat säilyttämään tavaroitaan eteessä, mikä rajoitti liikkumista.

Lautakunta totesi, että vuokranalennusoikeus määräytyi sen perusteella, kuinka paljon asunnon normaali käyttö oli tilapäisesti häiriintynyt. Vaikka vuokranantaja pyrki minimoimaan haittoja tarjoamalla sijaisasunnon ja järjestämällä väliaikaiset wc-/suihkutilat, todettiin, ettei nämä toimenpiteet kattaneet vuokralaisen kokemia pitkäaikaisia haittoja. Näin ollen lisähyvityksen vaatimusta pidettiin perusteltuna.

Oikeustoimet viimeisenä keinona

Jos kuluttajariitalautakunnan päätöksen jälkeen vuokranantaja ei päätä antaa vuokranalennusta, niin vuokralainenhan siinä häviää. Eli riitatilanteen oikeuteen nostava osapuoli on käytännössä aina vuokralainen. Jos kuluttajariitalautakunta on puoltanut vuokranantajaa, niin on epätodennäköistä, että oikeudessa asia päätettäisiin vuokralaisen eduksi.

Muista, että ennen oikeustoimia vuokralaisen on ensin oltava dokumentoinut asunnon häiriöt ja ilmoittanut niistä kirjallisesti vuokranantajalle mahdollisimman nopeasti, sekä tyypillisesti turvautunut jo kokeillut kuluttajariitalautakunnan apua. Vuokralainen voi viime kädessä viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaatimus tulee nostaa  ajoissa – ennen vuokrasuhteen päättymistä. Kun vuokrasuhde päättyy, oikeus vaatia vuokranalennusta yleensä raukeaa, eikä menetelmiä voida käyttää jälkikäteen.

Vuokranalennuksen muistilista

  • Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen perustuu ensin lakiin, sitten vuokrasopimukseen ja viimeiseksi yleisiin käytäntöihin asunnon käyttökunnon heikkenemisestä.
  • Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen tulee periaatteessa voimaan automaattisesti asunnon käytön rajoittuessa tai asumisen häiriintyessä merkittävästi, kunhan nämä todistetaan.
  • Vuokranalennuksen toteutuminen riippuu käytännössä asumishaitan selkeydestä, vuokranantajasta sekä vuokralaisen valmiudesta turvautua kuluttajariitalautakuntaan tai oikeustoimiin.
  • Vuokranalennuksen määrä vaihtelee suuresti, sillä se tehdään tapauskohtaisesti vuokralaisen ja vuokranantajan välisten neuvottelujen perusteella. Vertaile useamman lähteen tietoja neuvotellessasi, jotta voit tehdä mahdollisimman etujesi mukaisen päätöksen.
  • Selkeät ja mitattavat asumishaitat, ovat vuokralaisen kannalta helppoja todistaa, kuten esim. tiettyihin tiloihin ja varusteisiin kohdistuvat (keittiöremontti, suihkun puute) tai itse helposti dokumentoitavat (näkyvä home, kosteusvaurio). Yleisin ja helpoin laskentatapa on neliömäärä, johon asumishaitta vaikuttaa.
  • Vuokranalennusoikeus ei synny ainakaan silloin, mikäli heikentymisen syy ei johdu vuokralaisen omasta laiminlyönnistä tai muusta aiheuttamastaan haitasta, kuten esimerkiksi itse asentamansa tiskikoneen liitoksen vuotamisesta johtuvasta vesivahingosta.
  • Erimielisyyksissä voidaan käyttää asiantuntija–arviota, tarvittaessa kuluttajariitalautakuntaa ja viime kädessä oikeustoimia. 

On molempien osapuolien etu löytää yhteinen ratkaisu, joka säilyttää sopimussuhteen, mutta muuttaa vuokraa vastaamaan asunnon todellista käyttäkuntoa siksi aikaa, kuin asumishaitta jatkuu.

Haluatko löytää vuokralaisen, jonka kanssa on vaivatonta neuvotella esim. vuokranalennuksista? Lue lisää Immodanin sivulta vuokranantajille ja vuokrauta asuntosi yrityksille.

Oletko valmis varaamaan majoituksen, tai onko sinulla muuta kysyttävää?

Tavoitteenamme on tarjota juuri sinun tarpeisiisi sopivaa projektimajoitusta. Jos haluat kuulla tarjouksen, tehdä varauksen, tai jos sinulla on muuta kysyttävää, älä epäröi ottaa yhteyttä.
Nopea tarjous
24h sisällä
Vihreä etiketti